Sosiaalinen pääoma ja palelevat varpaat

Elokuvateatteri Niagarassa näytettiin eilen ilmaiseksi virolaisia dokumentteja. Kävin Einon kanssa katsomassa hillintöntä satiiria siitä, kuinka virolaisten Isä Aurinkoinen on nykyään George W. Bush, jonka ulkopolitiikkaa Viro seuraa harkitsematta. Parasta oli kyllä ehkä Suomessa kuvattu kohtaus, jossa nähtii perjantai-iltana Helsingissä liikkuvaa intelligentsiaa sekä hyvin koulutettuja poliiseja, jotka eivät provoisuteet väitteistä, että he Bush-kriitikkoina rakastivat Chiracia. "Ei minulla ole rakkaussuhdetta hänenkään kanssaan." Kuvausryhmä vieraili myös tyhjässä eduskuntatalossa, jossa paikalla oli vain yksi kommunisti, susi lampaan vaatteissa (eli tietenkin Jaakko Laakso). Kekkosen rintakuvan harteille ripustettiin Yhdysvaltain lippu.

Eli JMKE:ta siteeraten: "Oli Reagan nüüd on Bush / Eestis saab Ameerika / Ja rahvas hüüab ühest suust: / "Tahaks veel hamburgerit!" (Oli Regan, nyt on Bush / Eesti muuttuu Amerikaksi / Ja kansa huutaa yhdestä suusta: "Haluamme lisää hampurilaisia!")

Kissat ovat levottomia, samoin minä, koulujutut ahdistavat. Tällä hetkellä vieressäni onkin tenttikirja Sosiaalinen pääoma ja hyvinvointi - näkökulmia sosiaali- ja terveysaloille. Artikkelikokoelmat ovat liian usein epätasaista luettavaa, niin tämäkin. Se ei provoisoi lukemaan lisää, vaan ärsyttää jättämään kesken. Minua hämmentää tämä pyrkimys tehdä sosiaalisesta pääomasta yksilön ryhmään sidonnainen ominaisuus. Kyllähän ryhmässä toimiminen "kehittää" ja muuttaa ihmisen toiminta- ja ajattelutapoja, mutta ryhmästä eroaminen tai poisjääminen tuskin voi poistaa näitä yksilössä tapahtuneita muutoksia. Innovatiivinen tai laajan kokemuksen kerännyt ihminen ilman "sidosryhmää" on vain sosiaalisen pääoman omistaja ilman sijoituskohdetta, ei pääomaansa menettänyt kapitalisti. Muutenkin tämä ajattelun, dialogin ja kokemusten kautta syntyvän tiedon ja muutoksen nimittäminen pääomaksi on erikoista. Samalla tavoin yritetään antaa luonnonympäristölle, kasveille ja eläimille, vedelle ym. "luonnonvaroille" rahallinen arvo, mutta kuinka sellaista voi mitata? Voiko sosiaalinen pääomakin siis muuttua valuuttakellutuksista, inflaatiosta ja devalvaatiosta, ja liittykö siihen korko?